Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Nuori poika katsoi yllään olevaa mekkoa mietteliäänä ja hieman epävarmana. Se ei ollut ihan niin karmivan tuntuinen päällä kuin mitä
hän oli olettanut ojentaessaan ritarivaatteitaan punahiuksiselle tytölle, jonka kasvoilla oleva alakuloinen ilme oli lopulta saanut Noahin
ehdottamaan vaihtokauppaa. Tarha oli vaivalla järjestänyt heille tekemistä, ja pojasta itsestään olisi tullut vain surullinen, jos joku
ei olisikaan nauttinut siitä päivästä, jota he olivat odottaneet viikkoja. Mike oli toki vilkaissut Noahia pahasti, mutta eipä se lasta
oikein yllättänyt. Tarhan vanhin poika oli muutenkin aina katsonut kiharahiuksista pienempäänsä pahasti, vaikka Noahin veli olikin
vielä tarhassa ollessaan usein onnistunut pelottelemaan kiusantekijän kauemmas. Mutta Aidan oli nyt koulussa, ja nuoremman

oli opittava olemaan ilman tätä päivisin. Ja eihän Mike lopulta niin paha ollut, ja kaiken lisäksi Noah oli jo tottunut toisen käytökseen.
Tai, niin hän itselleen uskotteli istuessaan säkkituolilla ja halatessaan tahmeaturkkista tarhan pehmolelukissaa sylissään.
"Sä näytät vähän yksinäiseltä."
Noah käänsi katsettaan nähdäkseen henkilön, joka puhui hänelle. Se oli se sama punahiuksinen tyttö, jolla oli nyt päällään
pojille tarkoitetut ritarivaatteet. Tytön kasvoilla ei näkynyt enää häivähdystäkään siitä aikaisemmasta alakulosta, vaan
kasvoille levinnyt hymy näytti onnelliselta, joka sai Noahin olon lievästi paremmaksi. Ei hän silti osannut saada sanaakaan suustaan,
katseli vain hiljaisesti ruskeilla silmillään tyttöä niin kauan kuin kehtasi, ja siirsi sitten katseensa taas pois.
"Mun nimi on Devi. Mä oon punasesta ryhmästä."
"Noah. Mä oon vihreessä", poika sopersi Deville vastauksen alahuultaan pureskellen. Hän ei ollut tottunut siihen, että joku muista
lapsista jaksaisi puhua hänen kanssaan yhteen putkeen näinkin kauan. Tyttö näytti hetken mietteliäältä ja katseli ympärilleen,
joka sai Noahin jo melkein varmaksi siitä, että pian uusi tuttavuus lähtisi keksimään jostain mielenkiintoisampaa seuraa.
"Kuule, Lysithea sanoi aikasemmin että ruokapöytien luona on lohikäärme. Mennäänkö kattomaan sitä yhdessä?"

Noah tavallaan halusi mennä tytön mukaan, mutta kiharahius empi hetken:
"Ei mulla oo asetta."
"Ei se haittaa, me voidaan kokeilla puhua sille ensin. Ja jos tarviit aseen niin voin antaa sulle miekan, mä pärjään
tuolillakin." Poika katsoi hetken hämmentyneenä Deviä, jonka kasvoilla oli edelleen se sama vilpittömän näköinen hymy
kuin aikaisemminkin. Tyttö oli ojentanut kätensä Noahin eteen, ja lopulta poika tarttuikin toisen käteen ja hymähti pienesti:
"Okei, mennään katsomaan lohikäärmettä."

©2020 Map of Noah - suntuubi.com